Olen Sisko Oksanen ja etsin selityksiä elämäni tapahtumiin. Katso kyselyäni sivun ohessa.

???  Törkeä valehtelu. Törkeä vaino ja vakoilu? Törkeä kiristys? Selän takana suoritettu törkeä manipulointi huumeiden avulla? Törkeä johdattelu.  Törkeä pelottelu äänitteiden avulla. Nämäkö olisivat syytteitä, joita voisin nostaa Topin porukkaa vastaan, jos herjalynkka saataisiin vedettyä oikeuteen?

30.12.

"Pussipanoraama" viime tiistaina: Linja-auton ovi oli jumittunut auki lähtiessämme kahden vuorolla Savonlinnasta. Ainakin kuski näin väitti ja kehoitti minua ja nuorta poikaa menemäään linja-auton takaosaan. Hän myös vakuutteli, että vaihdamme ehjään autoon matkan varrella. Vanhempi nainen, joka tuli minun perääni, jäi istumaan kuskin seuraksi eteen. Kuski naureskeli ja jutteli äänekkäästi "ihan itsekseen" rikkoutuneesta ovesta. Tulkitsin äänen perusteella naisen valehtelevan. En keksinyt syytä.

Siltatyömaan tuolla puolen autoon nousi vielä PitkäJussin nainen. Hänkin jäi istumaan eteen. Prisman luona bussi kurvasi huotoaseman pihaan, jossa odotti liikennöitsijän toinen linja-auto. Sen pukilla näytti istuvan Luihu. Syyttäköön itseään nimestään. Hän käyttäytyy ihan kuin suuriääninen ja -eleinen ketkale.

Siirryimme Luihun autoon. PitkäJussin morsian ja Vanha Nainen edelläni. Viimeisenä tuli nuori poika. Luihu makeili ja maanitteli ja rehvasteli naisen kulkiessa tämän ohi. Naiset vastasivat iloisesti kikattamalla. Juuri kun olin siirtymässä linjurin portaikolle, edelläni kulkenut Jussin morsian tiputti taakseen muovipussin.

Ajattelin siirtyä syrjään ja antaa Luihulle tilaisuuden, sillä pudotus tuntui omituiselta. Yleensähän ihmisellä on kädet ojennettuna eteenpäin kun hän nousee portaita. Jussin morsiamella ne olivat taaksepäin. Väsytti kuitenkin jo niin, että kahmasin pussin maasta ja työnsin sen mitään sanomatta morsiamen käteen. Tämä nauraa kikatti ja kiitti.

Noustuamme autoon, Luihu laittoi oman bussinsa (eli sen, jolla olimme juuri tulleet) oven kiinni, kuin siinä ei olisi ollut mitään vikaa ja kaahasi ohitsemme huoltoaseman pihan taka-osaan. Me läksimme nytkyttelemään Enonkoskelle hiljaisina ja neuvottmina.

Totta kai. Mahdollista on, että ovi oli todella jäätynyt, eikä sen vuoksi toiminut. Minun huomioni vain kiinnittyi teeskentelevään iloisuuteen, joka kaikkia muita innosti, paitsi ei sitä nuorukaista auton taka-osassa. Eikä minua. Lisäksi kun Jussin morsian ja se Vanha on näkösällä, uumoilen jäynää.

Ja voi että, tuntui kutkuttavalta ajatella, että Luihu toi meille auton, jossa oli jotain salakuljetustavaraa, jota ei uskallettu kärrätä kaupungille.    

29.12.

Siitäkin huolimatta, että Mattilan Holhokki tekee kaikkensa, jotta pettyisin ihmisissä ja joutuisin rimpuilemaan tämän herjan kourissa vielä vuosia, jatkan sen selvittämistä. Ja jos minun veljeni on älytetty suorittamaan osa kiusanteosta (esim. hampaiden poisto), niin sekin syyte lasketaan Holhokin päälle. Amin älyttämistä tukisi oletus, että hänestä on haluttu tehdä minulle vihamielinen. Liekö takana ajatus: "Koska sinä et nouse veljeä vastaan, laitetaan veli nousemaan sinua vastaan." Ja voisko olla mahdollista, että Joku lähti tukemaan Amin metsäomaisuuden jakamista serkkujen kesken, koska Ami ei älynnyt jakaa sitä sisartensa kesken? Mutta tulikohan tuo Joku miettineeksi, että Ami oli omalla työllään ja kärsimyksillään lunastanut ne metsät moneen kertaan itselleen?

Muistanette sen Tissinmurskaajan Apulaisen? Vaikka hän ei puhunut sanaakaan, hänen ilmeensä ja eleensä viestittivät suunnattomasta hädästä. Toivon sydämestäni, että elämä antaa hänelle kaikkea mahdollista hyvää, jotta hän voi lievittää kärsivien elämää. Siihen hänellä on superkyvyt.

Tunteen myötätunnosta aiheutti myös sairaanhoitaja, joka tutki äitiäni jalkaleikkauksen loppututkimuksissa. Hän tiesi, mihin perheeni pyrki? Ja millaisin keinoin!

Jos teidän törkeässä mielikuvamaailmassanne on nyt sellainen tavoite, että te laitatte viruksen näihin blogeini turhauttaaksenne aikeeni julkaista niitä joskus, niin älkää moisesta enää unta nähkö. Vaikka turhautatte yritykseni tuhat kertaa, minä nousen ylös tuhat-ja-yksi kertaa. Se on minun missioni. Kannustimena ovat käsittämättömät herjalynkan tilanteet elämäni matkalla. Esimerkiksi:

 --  X.Vikströmin tuijottelu pappilan pihalla... X.Vikströmin tuijoittelu puhujakorokkeella... Mäkeläisen väärinymmärrys-sketsi... EH:n vedätys-yritys... Vesipiiri-vedätys... Latvia-vedätys... Urban-herjat... Kuusiston linnaraunio-viettely... ATK-pojat... ES-vedätys ja herja... IM-herja... mummo-kiusa...

Ja voi pojat! Voiko se olla niin, että koko juttu olisi auennut aiemmin, jos olisin osannut etsiä kaikki ne henkilöt, jotka ovat olleet jollain lailla tekemisissä Hesarin, paikallislehden tai radio-toimituksen kanssa? Kuten: LO, SS, RI, ES, AKH, IA, JV, HA, AP, PHJ, VMH ... . Eli herjan takana on joku Toimittaja-maailman Mafioso?

Venäjällä hallitus estää sananvapautta toteutumasta, Suomessa toimittajat, vaiko? Onkos Suomesta tullut jonkinlainen mallimaa mediamafiosolle? Täällä puhutaan vain sillä äänenpainolla, minkä TopiToimittaja sallii.

28.12.

Kansanedustaja EH:sta vielä. Miten se oli? Oliko sittenkin niin, että Hessun syyttelyn olisikin pitänyt johdatella minut menemään EH:n puhetilaisuuksiin? Syyttämällä minua salasuhteesta EH:een ja siitä, että olin puheissa ihan samanlainen EH:n kanssa, olisi pitänyt saada minut kiinnostumaan herra kansanedustajasta?

Ja sitten kun olisin mennyt hänen puhetilaisuuksiinsa? Herra ke. olisi kiinnittänyt minuun merkittävää huomiota, puhuttanut ja niin edelleen, vaiko? Luonut kuvaa, että hänen pitää huomioida minua syystä tai toisesta. Ja toimittajat puolestaan olisivat lähteneet kierrättämään huhua, että minä yritän väkisin herra kansanedustajan suhteisiin, vaiko?

Kun en mennyt niihin puhetilaisuuksiin alkoi se juna-hommeli, joita oli aina seuraamassa yksi tai kaksi naistoimittajaa? Kiinnitin näihin naisiin huomiota, mutta en tajunnut keitä he olivat, enkä sitä, miksi olen heidän silmätikkunaan.

Oliko toinen jäynä sellainen, että toimittajat alkoivat kierrättää valhetta, minun kierrättävän valhetta. Annettiin kuva, että olen patologinen valehtelija, joka kerron juttua, että seurustelen EH:n kanssa, olemme menossa naimisiin ja rakennamme jo yhteistä taloakin. Tämä ajatus oli tuttavani Annelin teemana kun hän yritti udella jotakin, mutta en tajunnut hänen mahdollisesti tarkoittavan minua. Vai oliko Annelin tarkoitus vain tehdä oloni kiusaantuneeksi? Enhän voinut lähteä tällaista puhetta torjumaan kun en tiennyt oliko sellainen kiertämässä.

Jos noin oli, toivon, että siitä puhutaan avoimesti. En ole koskaan seurustellut yhdenkään kansanedustajan kanssa, enkä edes aikonut sellaista.

Nousiko EH:n käyttäminen esille sen jälkeen, kun Arja-tuttavani oli teetättänyt minulla aarrekartan? Sieltä Topin porukka  (vai Mattilan Holhokki?) kaivoi esille ajatuksen, että EH:n tapainen tapaus voisi kiinnostaa minua? Katsokaas kun jälkeen päin äiti vihjaili samaan kuvaan, mutta pidin sitä vain sattuman oikkuna. Äiti tarjoili aarrekartan mieheksi Jaakkoa ja Enskaa. Ja voi hyvät hyssykät! Liittyykö samaan teemaan Arjan oppi mennä internetin sivuille etsimään toivemiestä? Sain ihan kädestäpitäen ohjeita, mutta ei niillä teidän sivuillanne ollut yhtään minulle sopivaa. Ymmärrättekö nyt? Teidänlaisten suti-yritykset ovat olleet kaikki menneet vuosikymmenet ihan turhia! Katukyylät eivät minua kiinnosta. 

Äsken tullessani bussilla kaupunkiin, samaan bussiin nousi se Topin porukan Niisku, jonka nappasin tiekkariltani Enonkoskella. Onko hän Arkon suvun tyttäriä? Jos on, pyydän, että teTopin porukka, ette juokseta häntä enää jäljessäni. Terttu A. oli yksi hienoimpia luonteita, joita muistan lapsuusajan koulukavereistani. Se muisto riittää minulle toivoa, että heidän lapsiaan ei pyöritellä tämän luokan häpeässä. Mikäli Arkko on se linkki, joka liittää tämän jutun Valkolan Anttosiin, toivon, että tämä ajatus viedään poliisille. Jossakin siellä on Suuri Salaisuus. 

Liittyykö Suuri Salaisuus jotenkin Mattilan perheen Holhokkiin, joka on pyrkinyt nousemaan poliisihierarkkiassa? Onko tätä pyrkimystä pyritty tukemaan tällä minun enomiesjutullani? Arvatkaa yksi kerta, olenko jutun takana?

27.12.

H. Hiillamo: "Tärkeintä kuitenkin on se, minkä palasen ensiksi ottaa käteensä. Valinta vaikuttaa siihen, millainen kuvasta tulee."

Viisaita sanoja, vaikka ensin ajattelin miehen puhuvan ihan höpöjä. Lopulta tajusin, että elämän palapelin palasethan muotoutuvat vasta kun niistä koostetaan tarinaa. Värit ja muodot syntyvät ymmärryksestä ja totuudellisuudesta.

Minkälaisen palasen itse ottaisin ensimmäiseksi oman elämäni tarinaan, kysynette nyt? No. Minä ottaisin pantomiinin. Tiedättehän:

"- - - Tässä tulee sulhasmies.  Tässä kulkee lesbo. Tässä juoksee enomies. Tässä tulee sisko. Tässä on jotakin varastettavaa. Tässä tulee poliisi. Tässä kulkee miliisi. Tässä on kuin olisi herjaajia viisi. Tässä menee torille silmävoidekauppias. Tässä teille tarjolla votka, koltti, kannabis. Tässä tulee ovelle tohtorinna kolkka. Tässä kulkee ohitse koko suvun konkkaronkka. Tässä on kuin olisi vaivaajana mielen sairaus. Tässä juoksee jänishousu. Tässä tulee vihtahousu. Tässä kulkee uskollinen. Tässä tulee savolainen. Tässä tulee Toivo. Tässä menee Voitto.  Tässä kulkee Kuolema".

Yrittäessäni ymmärtää totuutta Enomies-Jaakonsaari-jutussa, äiti muinoin vihjasi syynä olleen kateus. En saanut selvää kenen tai ketä kohtaan. Lopulta hän käänsi puheen päälaelleen ja päräytti: "Myö suojellaa Maesoa." Sitten hän sekosi, enkä voinut enää tivata.

Joudun siis tämän palan jättämään keskeneräiseen kuvioon, jossa Enomies pyrki romanssiin, jotta olisi sen alettua voinut hyljätä ja valita venäläisnaisen. Ja minun olisi pitänyt rientää äitin luo. Tällaisen  kuvan ainakin sain äidin puheista. Jos tämä Enomies nyt lukee näitä, niin pyydän yhteisten sukulaistemme vuoksi lähettämään sähköpostin, jossa hän selittää asian. En pyri edelleenkään henkilökohtaiseen tuttavuuteen keheenkään hänen perheessään.

Nykyisin pohdin, kuinka monta palaa elämässäni on sellaisia, joissa minut on vedätetty johonkin hommeliin takapirua apuna käyttäen. Kuten oli se tissinmurskaus ja Vallingrilli-juttu. Eli:

Ensin on "ystävä", joka kertaa jotain, sitten on Toinen, joka vahvistaa tämän ja lopulta minä koen jonkin, johon minua johdateltiin, mutta en koekaan, että se on oikein, mihin minua vedätetiin. En kuitenkaan osaa heti tehdä jutusta loppua, koska manipulointi oli niin taitavaa. Kun ja jos sitten käännän kelkkani toiseen suuntaan, saan osakseni mielipuolisen vihan.

Oliko tällainen tilanne myös se Oulun Topi-vedätys. Oliko eka vedättäjä Leena, toka Paula ja lopulta minä hölmö läksin Topin mukaan ulos, mutta pakenin tilanteen outouden takia. Oliko Topi Leenan ystävä, vai Saken ystävä? Oliko muuten Heikin artikkelit, jotka hän toi minulle ominaan luettavakseen, juuri Leenan kirjoittamia? Niiden taso oli paljon korkeampi kuin mihin Heikki osoitti kykyjä. Ja ne oli kirjoittanut kirjallisuutta tai valtiotieteitä opiskellut ihminen.

Tikkurilan ort. srk:n toimintakeskuksessa kokemani tapahtnumata alkavat vasta nyt hahmottua kokonaisena Jostain syystä oletus toimittajan osallisuudesta antaa niille jäntevyyttä.

Esimerkiksi:

Eräänä kesäpäivänä Keravajoen rantaan tuli huumeporukkaa bailaamaan. Oletan kylläkin nyt heidän olleen toimittajien kokoama pantomiiniporukka. Jengi hoilasi vanhoja suomalaisia tanssisävelmiä, ei heavy-metallia tai muuta heille tyypillistä. Yritettiinkö sillä viihdyttää nimen omaan minua? En viihtynyt siinä melussa. Mutta koska pelkäsin heitä, en uskaltanut ajaa pois. Ja olivathan he sentään joen vastakkaisella rannalla.

Lauantaina näin jotakin karmivaa. Pieni, tumma mies (Jaakonsaari?) painoi suuri kokoisen naisen (CP -Kyllikki?) päätä veden alle. Mäen päällä neljä kannabis-keppiä nuokkui muissa maailmoissa.  Yritin huutaa, mutta kurkustani tuli vain korinaa. Näin tuhat vaihtoehtoa jatkosta, joista karmein oli se, että mies saa survaistua naisen jokeen juuri kun huudan. Enkä minä osaa uida. Ja nainen hukkuu. Ja minä hukun. Tai en hyppää. Ja minä kuulen ikuisesti naisen kuolinhuudon korvissani.

Olin sekoamassa omaan hätääni. Pysähdyin. Naulasin jalkani tukevasti maahan. Valoin itseeni Marlowe-myytin - ja samassa välähti ajatus. Huusin miehelle: "Tarvitsetko apua?"

Ja uskokaa tai älkää. Siinä punaisessa sekunnissa mies itse kiskaisi naisen ylös. Pudisteli vaatteetkin ja lohdutteli ja käsi kädessä he lähtivät pois. Kyllä nainen vähän huuteli, että mies aikoo tappaa hänet, mutta minä olin Suuri Marlowe. Käsin heidän poistua.

Hoipertelin sisälle. Seurakunnan keittiöön oli tullut kaksi nuorta tyttöä pitämään lastenkerhoa. Yritin kertoa heille tapahtunutta, mutta he suhtautuivat minuun hyvin vihamielisesti ja ylenkatseellisesti. Luulin, että änkytin liikaa, enkä saanut heitä uskomaan, mutta oliko niin, että tytöt olivat juonessa mukana? Heitä suututti, kun en toiminut kuten he olivat odottaneet. Miten olisi pitänyt toimia? Olisiko minun pitänyt tuoda nainen seurakuntaan? Pelastuksen tielle? Ja olisko sen jälkeen ruvettu puhumaan, että rahtaan sinne huume-ystäviäni? Joka tapauksessa loppu oli sellainen, että minulle tuotiin seuraavalla viikolla tieto, että Oksanen on murhattu naapurin huumetalossa. Sitten alkoi kiusa, jota en jaksaisi enää ajatella.

Eniten kuitenkin järkytti se, että jossakin noiden tapahtumien keskellä isäni kuoli. Kuoliko hän järkytykseen, kun kuuli, miten minua kohdellaan siellä?

Nimittäin, kun pyysin H-papilta lomaa voidakseni osallistua isän hautajaisiin, pappi parkui: "Kyllä sitä nyt ollaan sinne menossa. Olisit käynyt aiemmin."  Myös työtoverini osoitti, että suruni on aivan liian laimeaa. Minun olisi kuulunut itkeä ja huutaa ja kulkea huoneesta toiseen valittamassa vähintään viikon. Olisi pitänyt hakeutua lääkäriin ja hakea sairaslomaa. Olisi pitänyt olla aivan poissa tolaltaan. Olin niin tyrmistynyt määritteistä, miten pitäisi olla, etten huomannut surra isää lainkaan.

Kuka oli antanut kuvan, etten lainkaan käy vanhempiani katsomassa? Minähän suorastaan asuin siellä kuukausikaupalla työputkien välissä. Kumpikaan heistä ei valittanut vähäistä yhteydenpitoa. Miksi tässäkin asiassa piti tilanne mustata aivan päin vastaiseksi kuin mitä se oli.

Ja oliko tilanne peräti niin kamala, että sama taho, joka järjesti yli voimieni menevää kiusaa niin, että jouduin kaikki vapaa-aikani kokoamaan voimiani, vaati myös, että vielä tämän lisäksi minun olisi pitänyt jaksaa matkustaa joka ikinen viikonloppu satoja kilometrejä vilkaisemaan omaisteni naamaa?

Haloo, siellä Seijan päässä, jos vaatimus oli sieltä. Olisi teidän pitänyt vähän aiemmin ajatella, mitä merkitsee ihmiselle toisten tuki, silloin kun toimittaja -porukka alkaa lietsomaan vihaa ja häpeää. Sillä vedätetään koko perhe häpeän tielle.

Tuli vielä mieleeni se vihreä karhu-kuvake, joka tuttavani AP käski poistamaan tietokoneestani. Hän väitti sen olleen virus-ohjelma. Oliko se kuitenkin Topin porukoilta unohtunut tiedosto, joka olisi todistanut minulle, että miehet olivat käyneet laittamassa tietokoneeseeni vakoiluohjelman?

23.12.

Törkeä valehtielu. Törkeä vaino ja vakoilu? Törkeä kiristys? Selän takana suoritettu törkeä manipulointi huumeiden avulla? Törkeä pelottelu äänitteiden avulla. Nämäkö olisivat syytteitä, joita voisin nostaa Topin porukkaa vastaan, jos herjalynkka saataisiin vedettyä oikeuteen?

- - - --

Myyräkuumettako taas? Ainakin oireet ovat ihan samanlaiset kuin mitä kierrätyskeskuksessa olessani sairastin. Tosin nyt kuume ei ole noussut neljäänkymmeneen, kuten silloin. Tällä hetkellä keuhkoissa on kuivaa, joka yskittää. Voihan tämä tauti olla jotain muutakin.

Minä höpöttelen monesti ihmeellisiä. Kuten siitä pakastearkun pohjaan tehdystä reiästä, josta tippui vaaleanvihreää mönjää, jolloin olisin voinut alkaa puhua räjähteestä (kuin Semtex'iä, suoraan jännäreistä!), jota oli laitettu pakastinarkkuni pohjaan. Kerrattakoon siis vielä. Reikä arkun pohjassa ei ollut sama kuin sulatusvesiputken reikä, joka on arkun sivussa ja työntää vedet sivusuunnasta. Mönjäreikä on arkun vasemman etukulman alla ja reikä on porattu pohjasta alhaalta ylöspäin. Sen todistavat reiän rösöreunat. Ellei niitä ole käyty myöhemmin kääntelemässä. Senkin uskon olevan Topi- porukan taitojen mukaista.  Tuosta kuuluisasta reiästä tippui vaaleanvihreää möntää palatessani eräänä päivänä kotiin. Arvelin heti teon takana oleen Topin porukan, sillä asuntooni on  tunkeuduttu aiemminkin yleisavaimella (sekä Hämeenlinnassa että täällä Enonkoskella). Näkemykseni syytä en vielä paljasta. Mönjän arvelin heti sen nähtyäni olevan Topin porukan lapsellista pelotetta.

Eksyin aiheesta - myyräkuumeesta. Mutta koska se on pelkkä hypoteesi, taidan sittenkin kirjoittaa toisesta aiheesta. Pohdiskelin nimittäin tänne kirjastolle kävellessäni eilisen Leena-Lookin innoittamana Leena O:ta, Kempeleen aikaista kämppistäni. Tai oikeammin hänen toimittaja-puolisoaan ja sitä mahdollisuutta, että Oulun Topi olisikin ollut Saken ystävä. Tässä tapauksessa Leena tiesi kohtaukseta, jonne Paula ja Hiltu minut veivät. Ja juttu olisi voinut mennä niin, että Topia narrattiin (vaimon takia, ystävn-työnä), järjestämällä "valevarkaus", jotta ilta olisi mennyt pieleen. Ja menihän se kaksinkertaisesti pieleen. Seuraavalla viikolla Paula ja Hiltu "jututtivat" minua jostakin aiheesta, mutten enää muista heidän kysymyksiään tarkkaan. Oletan kysymysten olleen sellaisia, joilla haluttiin tarkistaa ajatuksiani Topista, mutta se ilta oli ollut niin nöyryyttävä ja hävettävä, että pyörittelin jotakin ympäripyöreää vastausta. Naisten tivailu loppui Paulan toteamukseen: "Sinusta tulee hyvä poliitikko. Sinun vastaukset ovat niin moniselitteisiä, että ne voi ymmärtää ihan miten vain." Tämän jälkeen en Paulan ja Hiltun kanssa juurikaan ollut ystävällisissä tekemisissä.

Nousiko ajatus poliitikosta Paulan puheissa sen takia, että Topi-toimittaja oli poliittisten asioiden toimittaja? Miksi naiset eivät kysyneet suoraan, mitä illalla oli tapahtunut? Hävettikö heitä itseään tekonsa? Oliko heitä kielletty puhumasta, ettei Topi saa tietää jutun taustajunailuja? Vai oliko Topi itse kietänyt puhumasta, etten saa tietää, kuka hän oikeasti oli, etten häpäise häntä julkisuudessa, sillä hänen työtään oli häpäistä poliitikkoja samasta aiheesta. Ja kenties siksi, että hän saa suorittaa oman kostonsa kaikessa rauhassa selkäni takana? 

Onko Arjan mainitsema "viharengas" juuri Topin junailema juttu? Koostuuko se laukaalaisista / enonkoskelaisista rikollisista ja uskovaisista?

22.12.

Hyvä Topin porukka. Leenan-Näköinen taisi laittaa Smartgreenin, tai jotain sinne päin, pois käytöstä, joten jos näille sivuille tulee viruksia tai vakoiluohjelmia, minä en voi olla niistä vastuussa. En tunne koko vakoiluviidakkoa tarpeeksi hyvin - eikä minulla ole samoja valtuuksia kuin Leenan-Näköisillä ja muilla - mutta sen verran tiedän tietoturvasta, että ei ole konsti eikä mikään saada selville jokainen sana tästä mitä kirjoitan. Salasanat mukaan lukien. Juuri sen vuoksi en halua, että kukaan ottaa minuun vielä sähköpostitse yhteyttä, koska en voi luottaa niihin viesteihin. Nehän voivat olla vaikka teiltä.

Mutta eipä syytä epätoivoon. Salamyhkäinen sobotaasi vain vahvistaa epäilyksiäni, että te Topin-porukka salaatte jotain hyvin pahaa rikosta. Onko se murha, kuten olen aiemmin kysellyt? Vai huumetuonti? Vai veropetos? Mikään muu ei voi saada aikaan näin laajaa ja salamyhkäistä lynkkausta.

Ja nuo katupapat? Oletteko te yrittäneet toimia kuten poliisi, eli ujuttaa uhrinne tunnemaailmaan rakastumisen? En missään tapauksessa usko rakastumisiin tällaisen herjan ja häpäisyn alla. Ei kukaan tavallinen, rehellinen mies halua sekaantua ihmiseen, joka minusta on tehty. Ja noita Hn ja Mn tapaisia kyyliä en halua. Jos sanonta loukkaa, niin sen on niin tarkoituskin tehdä. Onhan se nyt miehille itselleenkin parempi, että opettelevat oikeat lähestymistavat yrittäessään luoda suhdetta. Syystä tai toisesta. Mutta kuten sanottu, tulen luomaan ihmissuhteita vasta sitten, kun olen vapautunut herjalynkkauksesta, jota näyttää kestäneen neljäkymmentä vuotta.

Aika pitkä aika vai? Teidän joululaulunne taitaa olla: "Myö ollaan neljäkymmentä vuotta sitä herjattu, eikä se o' vieläkää murtunu. Kyllä pitteä olla sitkeätä tekkoa." Se siitä lähimmäisenrakkaudesta.    

- - - - - --

Työskennellessäni Riihimäen kierrätyskeskuksessa jouduin käymään kaupungintalolla muokkaamassa työni, sillä kierrätyskeskuksen kone oli hyvin alkeellinen. HA halusi asennuttaa ystävällään piirrosohjelman kierrätyksen tietokoneeseeni. Lopulta suostuin, sillä Ystävä oli erään suuren helsinkiläisen firman työntekijä. Siis ainakin puheissa.

Piirrosohjelma oli huono, enkä käyttänyt sitä. Pomoni ympäristönsuojeluyksiköstä tulivatkin kohta vaihtamaan koko koneen toiseen. HA nosti asiasta mielipuolisen metakan. Minun olisi kuulemma pitänyt pitää puoliani. En katsonut sitä tarpeelliseksi, sillä Wordin ohjelma kaupungintalolla oli kuitenkin parempi, vaikka se oli vain maanantaisin käytössäni. Jolloin minulal taisi alussa olla vapaapäivä!

Myöhemmin eräs ystäväni arveli, että juuri tuon ohjelman asentaminen oli ollut hyvin raskauttavaa luottamukselle, jota mielestäni koin ihan hyvin työssäni. Tietääkö kukaan, mikä se ohjelma oli ja mihin sillä pyrittiin? Oliko kyse jostain rikollisesta, vai oliko se Topi-porukan Turvatiimin työtä ja sillä oli vain tarkoitus saattaa minut epäilyksenalaiseksi?

Tämä ajatus nousee jatkuvasti esille kommenteista, joissa elämäni on ollut kuin ketju epäilyttäviä toimia ja käytöstä. Vihaketju, jolla elämäni kiristyi kuolinkamppailuunsa, on ollut hyvin tiukka ja vaikea avata. Voiko takana olla vain pettynyt huoranostaja? Varsinkin, kun hänen pitänee jo tietää, etten kuulunut ostettaviin naisiin.

Entä, mihin pyrittiin työpaikan pikkujoulu-farssilla? Minua ei siihen kutsuttu, mutta pomoni oli kuulemma kirjoittanut hurtin komedian kierrätyskeskuksen toiminnasta, jolla naurettiin kauan jälkeen päin. Tietääkö kukaan, millainen kyseinen sketsi oli

21.12.

Liisa väläytteli virusten mahdollisuudesta.

Alkaako teillä olla muut keinot vähissä.

Voiskos se, Topi-hyvä olla niin, että ensin oli veropetos, sitten oli uhkapeli-yritys saada petos piiloon ja kun se ei onnistunut sitten tuli huume- ja dopingaineiden salakuljetus. Suurimpana syyllisenä metsäalan ammattilainen, joka antoi neuvoja kouluakäymättömille maanviljelijöille, jotka uskoivat veroneuvontaan, kuin jumalaan. Minä voisin tulla tuossa mukaan siten, että minulla yritettiin teetättää se huumekuskaus. Miksikö? No, tuota, tuota. Kukas se niin sanoikaan?

Kun minun höpsäyttäminen on voinut jo aiemminkin onnistua. Joskin niin, etten tiedä itse olleeni mukana missään suuressa rikoksessa. Pienesti olen kyllä vähän älyttänyt, myönnettäköön. Joskin silloinkin saadakseni kiusan ja lynkan loppumaan.

Se, että poliisit eivät voi auttaa tai ilmaista minulle, mistä on kyse, osoittaa, että minäkin olen epäilyksenalainen. Tavalla tai toisella. Eikö?

Tällaisen parkunan takia jo shakaalitkin osoittaisivat sääliä, mutta ei poliisi tai omaiset. Pakko siis myönttää, että olen syystä tai toisesta erittäin epäilyttävä.

Johtuuko se koko elinikäni kestäneestä kleptomaani ja skitsofreenikko -herjasta? Tuon herjan takana voivat olla vain omaiseni. Ehkä sisareni on pettynyt, kun ei pystynyt tekemään minusta siivoojaa tai kadunlakaisijaa. Tai kadunlakaisijan vaimoa? Yritettiinkö sellaista ollessani Haiffassa Ebenezer-kodissa töissä? Silloin ainakin kadunlakaisija osoitti suurta huomiota minua kohtaan tullessaan seurakunnan jumalanpalvelukseen. Kuinka hän seurailikaan minua ahertaessani aamulla puutarhassa ja kuinka hän suutelikaan minua kädelle ja sai kaikki huokailemaan ihastuksesta!

Sadismia. Ajattelin jo silloin ja ajattelen yhä.

Samoin se kaikki vanhainkodissa kokemani vedätys uskonnolliseen höpö-herätykseen. Herätys ja uskoontulo on hyvä asia, mutta jos siinä käytetään herjaamista, se on saatanasta. Ihminen altistetaan ajatukselle, että kaikki ihmeelliset mystiset ihmevoimat ovat Jumalasta. Esimerkiksi se, että diakoni herää yöllä koputukseen ja esittää aamulla: " Se oli enkeli, joka kävi herättämässä minut. Enkeli tiesi, että minä olin ainoa ihminen, joka kykenisin auttamaan sinua." Ja toden totta. Minulla oli ollut juuri samaan aikaan suuri hätä, sillä olin löytänyt vesiputkivuodon, joka valui portaikolle. Eikä vanhainkodissa voinut nostaa kovaa metakkaa, etteivät vanhukset olisi hätääntyneet. Vuoto oli niin pieni, että tuntui naurettavalta soittaa johtajalle, mutta kuitenkin niin suuri, että saattaisin joutua aamulla kuulusteluun, jos en toimisi mitenkään. Miten siis toimia? No. Minä sidoin vuotokohdan ympärille narua, kuten korjataan väliaikaisesti putkia kasvihuoneissa. Ja odottelin kuumeisena aamua. Enkä todella usko tänäkään päivänä, että herra diakoni koki jonkun ihmekoputuksen. Korkeintaa Jumala yritti koputella hänen omaatuntoaan. Toivottavasti Hän on sen saanut jo hereille.

SE Urban -kurssi Turussa? Ja matka Latviaan. Valittiinko minut Latvian-ryhmään ihan jostain tietystä syystä? Liittyikö siellä käyminen ihan oikeasti johonkin rikolliseen, kuten eräässä suunnitelutoimistossa vihajiltiin. Pojat tulivat pyssyjen kanssa eteemme ja naureskelivat, että näin meillä asiat hoidetaan.

Pidin peloittelua pelleilynä, mutta oliko se totta? Meidän ryhmässä oli metsäalan-opiselija. Oliko hän se yhteys, jota kautta lanka menee tähän Oulun Topi-jutun metsäalan ammattilaiseen? Tai tänne Enonkoskelle. Minua verrattiin kovin latvialaiseen Lailaan, mutta en käsittänyt yhteyttä. Ei meillä ollut mitään yhteistä, josta olla edes kateellinen. Kuitenkin kiusa oli sen suuntaista, että olisi pitänyt olla. Liittyikö Laila jollain lailla rooliin, johon Oulun Topi luuli minun pyrkivän.

Kun tulimme pois, Hakala porukoineen ja naisineen oli tulossa samalle matkavuorolle Liettuasta. Hakala oli se nuori mies, joka yritti vedättää minua peräänsä, mutta en lähtenyt. Ihan totta! Se oli pelkkää vedätystä. Senhän näki jokainen. Koska yritin välttää kohtaamista, jottei Hakalan tarvitse kovasti esitellä morsiantaan, saadakseen minut katteelliseksi, jäin porukasta pois ja tulin hieman myöhemmin seuraavaan etappiin. 

Oliko tässä tilanteessa jotakin, missä jouduin jollain lailla vedätetyksi? Käytettiinkö minua jonkin petoksen tai rikoksen välineenä? Kohtelu oli nimittäin äärettömän pilkkaavaa ja ylimielistä matkan jälkeen. Aikoinaan jätin jutun omaan arvoonsa, mutta jos tuo matka olikin jonkinlainen petosmatka, sanoudun siitä irti.   

19.12.

Moro, Topinporukka.

Kirjoitin jutun Tissinmurskaaja. Katsokaapa, meneekö se lähelle sitä totuutta, jota tekin etsitte. Tai piilottelette. Toivon, että saan kirjoittaa tätä blogia nyt ihan rauhassa, jotta saan siitä hyvän pohjan kotisivuilleni, joilla voin jatkaa elämäntragediani selvittelyä. Minusta ei varmaan ole enää varsinaiseen työelämään, mutta voisin ehkä hyödyntää tarinaani niin, ettei tarvitse elää sosiaaliturvan varassa. Siihen en toki pyri, vaikka nyt olenkin pakotettu niin tekemään.

Seuraavan juttuni aion julkaista pikapuolin tällä sivustolla, joten toivon, että ette häiritse niin pajon kirjoitteluani. Ja toivon, että nämä sivut saavat olla päällä silloinkin, kun en itse ole koneella. Ei tästä mennä eteenpäin muutoin kuin avaamalla nämä sivut julkusuuteen.

17.12.

Perjantai. Rauhallinen hetki kirjaston koneen äärellä.

Tuntuu kuin ajatukset porautuisivat läpi avaruuksia hipovan myllerryksen. Kohti tietoisuutta, joka koostuu elämästä.

16.12.2010

Tuo "Jalanjäljet" tuossa kirjaston seinällä? Onko se Eva P:n suunnittelema? Hänellä oli sama teema Urban kursseilla ja "hengeltään" nuo jäljet seinällä ovat ihan samaa tyyliä.

Miten se muuten on? Onko tämän seudun uskisporukka kovinkin Putinin kannalla tuossa Venäjän kysymyksessä? Sain sellaisen kuvan erään matkaoppaan mielipiteistä. Onko se Putinin papparainen luvannut Karjalan takaisin, jos suomipoika tukee häntä uudelleenvalinnassa? Kyllä taitaisi olla Suomessakin Wikileaksilla työtä.

Toivottavasti olette nyt nähneet, mikä se Putinin papparainen on miehiään. Ajatelkaapa hänen lausuntoaan viimeisessä haastattelussa, jossa hän oli Kiviniemen kanssa. Papparaisella taitaa olla jo vanhuuden horinointia, kun sanoo ihan suoraan, että käytti hyväkseen mahdollisuutta korruptioon. Ihan iloisesti vain. Ei maksanut sakkojaan, vaan käytti hyväkseen arvovaltaansa niin, ettei poliisi uskaltanut sakottaa häntä.

Olisi siitä tullut muhkea potti poliisin kukkaroon. Venäjän presidentin palkka ei liene ihan niitä pienimpiä maailmassa. Sillä olisi rahoittanut Supon toimintaa monta kuukautta. Nyt taisi käydä niin, että vain sakotuksesta luopunut poliisi sai lahjaksi upouuden Fiat Uunon. Vaiko?

Muistatteko sen vanhan vitsin:

"Rakennustyömaata urakoivat ruotsalainen, suomalainen ja venäläinen. Ruotsalainen suunnitteli ja organisoi, suomalainen raatoi ja toteutti työn, mutta venäläinenpä vain juhli koko ajan ja tanssi ripaskaa Annan kanssa." Näin se taitaa olla tänäkin päivänä. He osaavat tehdä juhlan jokaisena elämän hetkenä. Sellaista jokamiehen pappeutta.

Sitten vielä: minua vähän aprikoituttaa eräs Sinisiipi-porukan mies. Hän kulkee hoitokodin sairaiden kanssa, mutta hänen silmänsä ovat ihan terveen ihmisen silmät. Sellaiset harkitsevat, loogisesti ajattelevat ja rauhalliset. Oletankin hänen olevan ihan terve. Miksi hän kovasti yritti ottaa silmäkontaktia minuun Salen kaupassa?

Jos hän on Tissinmurskaajien listoilla, niin tahdon sanoa, että ihan söpö pikku pörriäinen hän on, mutta pitäsi teidän tietää, ettei hän oli minun "tyyppiäni". En pidä runtelijoista. Mikäli olen oikein havainnut, teillä on hyvin tarkka tyypitys minustakin. Miksi teillä menee koko ajan pieleen tuossa sulhashommelissa? Onko joku antanut väärän kuvauksen minusta, vai oletteko te sittenkin tulinneet minua väärin?

Kun tuo mielikuvitus pyörii taas täydellä tehollaan, ajattelen näin:

". . . . . sain Virva T:lta nimipäivälahjaksi viisi euroa ja kortin, jossa hän kertoo työskentelevänsä Pieksämäellä mielenterveyskuntoutujien asuntolan keittiössä keittiöapulaisena. Ja olevansa hyvin tyytyväinen työhönsä. Oliko tarkoitus innostaa minua samaan ajatukseen täällä Enonkoskella? Että hakisin Sinisiiven keittiöön apulaiseksi ja sitten voisin tutustua tuohon "silmäpeli -Velmuun"?"

Ei se pojat niin helposti käy. Täyttyy noissakin jutuissa olla järki mukana. Ensin pitää saada ainakin Tissinmurskaaja-porukka ilmi. Vaikka kuulostaisi maailman suurimmalta hölynpölyltä, ajatuksissani kiusaporukka on uhka niin kauan, kunnes se on vedetty ilmi.

Eli:

• mikä osuus laukaalaisilla on nimen omaan kiusan järjestämisessä? Ja mikä oli alkutilanne? Kuinka kauan sitten?
• onko mukana vain rikollisia, jotka jokin laukaalainen tutkimus-tiimi on houkutellut perääni vai molemmat? Oliko tarkoitus houkutella minut rikoksiin muun muassa Anttilan avulla, jotta edellä mainittu tutkimustiimi saisi positiivista julkisuutta menetelmiensä tehokkuudesta?
• jouduinko sosiaali-pomojen pompotukseen jonkin uudenlaisen tutkimuskokeilun tiimoilta? Uhkaako heidän tutkimustapansa pullahtaa julkisiksi, jos minua kohdannut kiusa avataan julkisuuteen? Kuinka paljon omaiseni ovat joutuneet jutusta maksamaan? Rahan menetyskö heitä suututtaa vai kiristetäänö heitä? En minä heidän kuvaustaan välttämättä edes tarvitse, jos kiusan ydin avataan.
• mikä osuus kiusassa on toimittajalla, joka oli mukana jo Oulussa 80-luvulla?

ALG-948

15.12.2010

Lopultakin sivuilla! Tätä menoa minustakin tulee tietokonehakkeri, kun pitää joka ikinen päivä ottaa selville, mikä nyt estää blogisivuille pääsyä. Vaikkei tuossa vastapäisellä koneella istukkaan kukaan, ymmärrän toki tietoliikenteen reitit. Eli, että konettani ohjaileva laite saattaa olla talon ulkopuolellakin. Tärkeintähän on yhteys, ei laitteen fyysinen sijainti.

Jäin eilen miettimään sitä Tissinmurskaajan ruhjontaa Hämeenlinnassa. Nyt nimittäin voisin vetää jopa sellaisenkin arvion, että minua "valmisteltiin" ajatukseen, että rintasyövän röntgentutkimus sattuu äärettömän paljon.

Ensiinäkin: AP-tuttavani kertoi tarinaa, jossa joku ei uskatanut mennä röntgenlaitteeseen lainkaan, koska kipu oli ollut niin kovaa. Hän itse kyllä aikoi mennä, sillä hänellä oli kuulemma korkea kipukynnys.

Toiseksi: Kun odottelin vuoroani käytävässä, tutkimuslaitteessa ollut nainen huusi raivokkaasti. Sisällä tuntui ollevan tiukka keskustelu tutkimustavasta. Mutta oliko kaikki pelkkää hämäystä? Minua haluttiin ohjata ajatukseen, että tutkimus sattuu mielettömästi, jotta ne huutaisi ennen aikojaan?

Onko samanlaista "ohjailua" ollut aiemminkin? Muun muassa se ”junaonnettomuus” Vanajan kirkon luona. Oliko tarkoitus säikäyttää minut katumukseen, koska olisin saattanut luulla Anttilan hypänneen junan alle, kuten hän oli uhonnutkin? Mutta Topin porukkahan lueskeli tietokonetekstejäni jo Hämeenlinnassa. Tunnette varmaan juttuni ”Morsian”. Siinä pyrin kuvailemaan suhdettani Anttilaan. Ihmettelin kauan, miksi kukaan ei reaginut tarinaan. Nyt mietin, johtuiko se siitä, että Topin porukka tiesi koko ajan Anttilan käyttäytyneen hyvin aggressiivisella tavalla ja yrittäneen kääntää ”varkauksiaan” minun ylleni. Eli taho, joka teetätti varkauksia ylleni oli sama, joka yritti tutkia minun moraalittomuuttani tai rikollisuuttani. Saadakseen takaisin Oulun Topilta varastetun rahapussin, vai? Kyllä senkin olisi pitänyt selvitä jo Hämeenlinnassa asuessani. Miksi sitä ei avattu jo silloin?

Entä nämä naiset Hämeenlinnassa, jotka yrittivät innostaa yhteyteen skitsofreenikoiden kanssa? Oli näyttävää keskustelua kaduilla ja sen jälkeen kohteena olleet skitsomiehet yrittivät tehdä minuun tuttavuutta. Oliko tarkoitus ohjata ajatukseen, että ne skitsomiehet olivat ihan tavallisia, joiden kanssa olisi ollut kiva jutella?

Oliko se Oulun Kukkakaupan haastattelu pelkkä hämäys, jonka suoritti nuori toimittajan-alku, josta sittemmin tuli kuuluisa työssään? Oliko tarkoitus sittenkin vain luoda minulle tunne, että olen hyvin, hyvin hullu ja tyhmä ja täysin kyvytön työelämään? Kenties koko elämään?

Tällainen ei voi olla lähtöisin oman perheeni sisältä. Joten käännyn yhä enemmän lapsuuden aikaisiin tuttaviini. Minulla ei ollut tuttavuussuhteita, joissa joku olisi voinut joutua minun taholtani herjatuksi ja kaltoin kohdelluksi. Sen vuoksi näen yhä, että herjalla on haluttu satuttaa koko perhettäni. Että herjan syynä on raha ja että tämä raha on kuulunut perheelleni, mutta joku halusi sen omakseen. Kuka?

14.12.2010

Okei, Topi. Sinä näytit jälleen kerran voimasi. En päässyt WP-blogisivuilleni, mutta jatkan täällä.

Se mies, sillä huoltoaseman baarissa lauantaina? Nurkkapöydässä. Oliko hän Lynkka-Loordi?

Kun Tissinmurskaaja tuli sisälle, hän meni suoraan Lynkka-Loordin luo. Heillä oli kuuma keskustelu Thaimaan naisineen ja lopulta Loordi lupasi tarjota Tissinmurskaajalle ja hänen apulaisilleen päivällisen palveluksista, joita nämä olivat Loordille tehneet.

Oliko kyse kiusasta, jota Tissinmurskaaja porukoineen oli saanut aikaan? Mahdollisesti Rouva Ekaan liittyen vai onko kyseessä joku toinen onneton, joka on joutunut heidän kynsiinsä? Toimiiko porukka sosiaalitoimen sisällä? Kuten Hämeenlinnassakin? Jyväskylässäkin?

Onko Lynkka-Loordi käskyläinen vai itse Pohjimmainen Paha? Jatkuiko pikku kurmutus sunnuntaina, mutta eri porukalla? En tullut sattumalta baariin. Tiesin, minne astuin, mutta en tullut tutustuakseni näihin miehiin, jotka hakevat seuraa Thaimaasta tai Venäjältä. Ihan hyviä naisiahan sieltäkin saa. Osaavat lisäksi pitää miehensä kotona, niin etteivät nämä hummaile enää kaduilla muiden riesana.

Lynkka-Loordia katsellessani tulivat mieleeni Hämeenlinnan ajat. En millään pääse eteenpäin, ennen kuin saan selville, kuinka syvälle Lynkkakorruptio on ujunut. Pitääkö lähteä havainnosta, että ystävieni taloudellinen asema koheni kovasti samaan aikaan kun omani laski? Johtuiko se siitä, että he ottivat korruptio-lahjoja vastaan? Samalla mitätöivän asiantilan olisi pitänyt saattaa minut epätoivoon, vai?

Katsokaas, kun se tilanne oli niin epäaito, etten ehtinyt itseäni ajatella. Yritin ymmärtää "ystävieni" käytöstä ja koin itseni kamalan tyhmäksi, kun en ymmärtänyt. Kun nyt peilaan tilanteita tätä lynkkaa vasten, kaikki on päivänselvää pässinlihaa.

Jos seuraan sitä johtolankaa, jonka tarjoavat ammattikunnat, jotka rikastuttivat ystävieni elämää, niin ensimmäisenä tulevat mieleen vankilanjohtaja ja vanginvartija sekä toimittajat ja puutarhurit.. Työskenteleekö Laukaan vankilassa lynkan toteuttajia? Onko heillä ystäviä täällä Enonkoskella ja onko mahdollista, että joku oli mukana Oulun-Topi -tapauksessa jo nelisenkymmentä vuotta sitten?

Onko mahdollista, että laukaalainen rikollisporukka keräsi listoilleen sairaita tai muuten outoja ihmisiä, joilla saattoi teetättää kaikenlaista pahaa. Tai vain kiristää sillä, että öllerö-parka manipuloitiin virheisiin ja häpeään, jotka saatiin peitettyä siten, että lynkkaporukalle maksettiin "suojelurahaa".

Minä olisin voinut joutua listoille sen takia, että laihdutin itseni lukiosta ulos ja olin muutenkin hyvin eristäytynyt. Pelkäsin ihmisiä, sillä en ollut oppinut seuraelämään. Jos olisin kehdannut, olisin jokaisen kohdalla voinut heittäytyä maahan makaamaan, huutamaan ja huitomaan, että menkää pois, en ymmärrä teitä.

Voiko olla niin, että linkki tuohon porukkaan minun kohdallani syntyi lapsuuden aikaisen "ystäväni" PH:n kautta? PH oli kihloissa miehen kanssa, joka oli ammattihuijari ravipiireissä. Ilmeisen väkivaltainen, muistelen jonkun kertoneen. Ja hyvää pataa Anttosten kanssa. Anttosten, jotka ovat tämän tästä pullahtaneet esille nimenä, mutta en saa kiinni, mikä sukuhaara on kyseessä. Sen takia olen pahoillani heidän puolestaan, jotka tulevat syyttä suotta mustatuiksi.

Mutta ehkä myös voisi olla niin, että syyttömät Anttoset voisivat auttaa tämän herjalynkan avaamiseksi. Ehkä peräti Jaankosaari oli oikealta nimeltään Anttonen ja oli poliisi ja joutui harhautetuksi? Tai oli se perimmäinen paha?

Ehkä minä nyt vähän filmaan, mutta voisiko olla niin paljon mahdollista, että oikea poliisi on yritetty häpäistä härnäämällä väärille jäljille? Tehdä poliisin työ naurettavaksi ja tehottomaksi, jotta tutkimusrahoja olisi suunnattu muille tahoille? Samanlaillako omaiseni on yritetty vedättää hölmöiksi "moalaistollikoksi". Kuten yritti jo muinon Topin-jutun Oulun kukkakauppias tehdä minulle. No. Ei se kaukaa haettu olisi ollut, mutta ymmärtääkseni nuorta ihmistä pitää ohjata elämään, eikä katkaista kaikkia polkuja siihen.

13.12.2010

Hyvä Topinkiusa-porukka.

En päässyt enää vanhoille blogisivuilleni, joten teen taas tässä uuden. Vanha sanonta sanoo:

"Kyllä lapsia vielä vois kasvattaa, jos aikuisista vois aloittaa". Minäkin toimin juuri niin kuin olen omassa lapsuuskodissani tottunut. Toivottavasti Toka muistaa tämän kasvattaessaan lastaan ja Konsta-koiraansa. Se, miten kotona perheen kesken reagoidaan, se tulee ilmi lapsen käytöksessä julkisessa elämässä. Esimerkiksi baari-pöydässä. Turha lasta on mulkoilla ja rangaista hänen käytöksestään, jos hän toimii kuten kotona toimitaan. Konsta-koiran pikku emännän käytös oli provosoivaa, koska hän halusi baarista pois. Hän tiesi, mistä narusta vetää, jotta äiti ponnahtaa kuin jousella ylös tuolilta ja säntää ulos. Olisittepa nähneet, miten rehvakkaasti, kädet heiluen kuin sotilaalla, kasvoilla ilkikurinen naru, hän seurasi äitiä ulos. Tyttö on älykäs lapsi. Toivottavasti häntä ei pilata kasvatuksella.

Se, mistä tänään piti kirjoittamani, koskee kolmea, tummaa naista, jotka ovat alkaneet piirittää minua. Kutsun heitä nimillä Rouva Eka, Toka ja Kolkki.

Rouva Eka on hän, joka käy tämän tästä ovellani pyytämässä minua tohtori Kolkan vastaanotolle. Hän ajaa autolla CHN-912. Hänen yksituumainen ilmeensä on paljon puhuva ja hänen ulkonäkönsä toi mieleeni Kolkin-näköisen naisen Hämeenlinnassa.

Kolkin-näköinen toimi rintasyövän tutkimuslaitoksen röntgenkuvaajana Hämeenlinnassa. Seisoessani tutkimuskoneessa, totesin kivun käyvän niin yli voimieni, etten saanut lopulta sanaakaan suustani. Kolkin-näköisen sairaanhoitajan miespuolinen Apulainen siirtyi ulos käytävään, jättäen minut Kolkin armoille. Lopulta olin pyörtyä, mutta juuri ennen kuin silmäni muljahtivat kiinni, näin Kolkin-näköisen kasvoille leviävän kauhun. Se pyyhkäisi osittain alleen avoimena nauravan, voitonvarman ivan. Mieleeni tuli saalistavan pedot kasvot, kun se huomaa, että saalis onkin kääntynyt ympäri ja hyökkää kaikella voimallaan vastaan. Kolkkis ryntäsi sammuttamaan laitteen ja tarkkaili minua ahnaasti pedon silmillään.

Emme puhuneet mitään. Tissinmurskaaja vaikutti hyvin onnelliselta. Kompuroin jollakin ihmeen voimalla vaatteilleni, puin ne ylleni ja työnnyin käytävään valmiina kompastumaan pieneenkin roskaan jalan alla. Apulaismies seisoi käytävällä nojaten päätään avoimen tuuletusikkunan pokaan. Näytti, että hänellä oli yhtä paha olo, kuin minulla röntgenlaitteessa. En kysnyt syytä, vaan haparoin kotiin.

Kotona ihmettelin sitä, että puseroni oli kastunut rintojen alta. Kun riisuiduin, totesin rintojeni alla vertavuotavat avohaavat. Järkytykseni oli niin pohjaton, etten osannut hakea edes apua tai mennä pyytämään korvausta Kolkin-näköisen runtelusta. Syy saattoi olla myös siinä, että tuolloin aloin ensimmäistä kertaa miettiä, miksi päälläni tuntuu olevan hyvin julma lynkkaus. Kukaan ei puhu mitään, että olisin tehnyt kenellekään mitään väärää. Itse en tiedä tehneeni kenellekään mitään näin pahaa. Mutta kiusa, pahoinpitely ja henkinen painostus on armottoman sadistista.

Kohta tämä jälkeen tulikin Markku Jaakonsaari kuvaan ja alkoi lynkkauksen huippuvaihe.

Toinen tapahtuma, johon liitän Kolkin (oliko muutoin hänen autonsa viininpunainen farmari-auto, jonka rekkari oli jotain I-955?), on luento Riihimäen yrityskursseilla. Hän oli sairaanhoitaja - tämä luennoija - mutta piti luennon, jota me kritisoimme. Luento ei vastannut ensinnäkään otsikkoa ja nainen paasasi omia mielipiteitään ja näkemyksiään. Emme olleet kuulleet moista soopaa terveydenhoidon ammattilaisilta aiemmin.

Rouva Toka puolestaan näyttää hyvin tutulta, moni-ilmeiseltä ja monessa mukana olleelta. Ehkä saan joskus selville hänenkin tosi-juonensa.

Onko mahdollista, että kiusan luonne tällä hetkellä on samaa kuin vankiloissa vanginvartioiden toimesta? Ja onko mahdollista, että porukan on koonnut äitini omista sukulaisistani, joissa on vanginvartioita? Ja onko mahdollista, että syynä on se, että äidille oli valehdeltu minun olleen lapsiin sekaantuja, huumeiden käyttäjä, alkoholisti, skitsofreenikko, kletptomaani ja näin pois päin. Äidin vihjaileva puhetapa vuosia sitten viittasi juuri tähän suuntaan, mutten osannut ajatella silloin hänen tarkoittaneen minua. Luulin hänen puhuvan eräistä sukulaisistamme.

Jos vanhaa ihmistä on vedätetty näin julmalla tavalla, toivon jonkun Topinkiusaporukassa heräävän näkemään, kenelle ne saarnaajan "silmätipat" pitäisi lahjoittaa ilmaiseksi. Kun äiti lähtee herjaamaan noin julmalla tavalla omaa lastaan, hän itse ei selviä siitä selväjärkisenä.

- - - - -

... otteita aiemmista blogeistani, joihin en enää pääse sisälle. Topiko siellä on tiellä esteenä?

10.12.

Tämä on jo kuudes blogi, jolla yritän päästä kyselyni alkuun. Toivottavasti tätä ei enää tuhota.

Tarkoitukseni ei ole häpäistä ketään, vaan etsiä selkäni takana sattuneille elämäni Tapahtumille selitys. Koska rikosta ei ole tapahtunut, vaan kokemuksiani kuvaa parhaiten sana "herjalynkkaus", en saa poliisilta apua.

9.12

Melkoista seikkailua tämä bloggaaminen.

Eilen kävi ovellani jälleen kerran CHN-912 -tyttö, vaatien mukaansa tohtori Kolkan luo. Kysyin tytön nimeä ja lähetettä, joka olisi osoitettu minulle. Tyttö suuttui ja lähti pois. Oliko siellä nurkan takana joku kuuntelemassa, rupeanko solvaamaan tai kenties käyn käsiksi? No. En käynyt, mutta täytyy myöntää, että tekisi mieli vähän kurmuttaa. Ei kylläkään sitä tyttöä, vaan Topin porukkaa.

Kaiken tämän kaaoksen keskellä muistui mieleeni tapaus Hämeenlinnasta:

Olin matkalla junalla Hämeenlinnaan. Vanajan kirkon luona juna yhtäkkiä jarrutti ja kumahti johonkin. Kaksi nuorta tyttöä viereisellä penkillä huusivat: "Voi kamalaa, joku jäi alle." He sanoivat nähneensä ruskeita kangasriekaleita. Konduktööri tuli ovelle, tuijotti minua sanoen: "Juna joutuu peruuttamaan, kun joku jäi alle." Ja juna peruutti.

Hetken kuluttua konnari tuli uudelleen ovelle sanoen: "Kumma juttu, kun ketään ei löytynyt, mutta teidät siirretään takana tulevaan intercity -junaan." Niin myös tehtiin. Siirtyessämme toiseen junaan, tytöt olivat minua kohtaan hyvin töykeitä. Oliko toinen heistä Ahosen tytär?

Koskaan jälkeen päin en kuullut mistään junaonnettomuudesta sinä päivänä. Sen sijaan Heikki Anttilan ystävät olivat tuijottelemassa minua Riihimäen asemalla muutaman kerran. Ehkä he halusivat muistuttaa minua siitä, että Anttila uhkasi hypätä sen junan alle, jolla matkustan töistä kotiin, ellen suostu allekirjoittmaan jotakin rahankierrätyspaperia ja seurustelemaan hänen kanssaan?
Mene tiedä. Mutta nyt minä oletan, että Anttilan takana oli poliisi. Läpimätä, korruptiolle löyhkäävä hirviö, joka yritti vedättää minut rikoksiin Anttilan avulla tai sitten oli tarkoitus pakottaa minut allekirjoittamaan jokin paperi, jolla Anttilan konkurssivelat siirrettiin minun nimiini. Tätä mieltä oli muuten eräs ihan rehellinen poliisi!

Oliko siis tarkoitus maksattaa minulla ja omisillani Anttilan velat ja päälle päätteeksi teetättää minulla jokin rikos, joka liittyi huumeiden salakuljetukseen Thaimaasta? Ja oliko tämän suunnitelman takana poliisi, joka tuntee Hannu ja Mauri Mattilan?

8.12.

Olenko siis ollut Topin intohimon kohde koko ikäni? Kostonhimon kohde - ei rakkauden. Ovatko hänen päivänsä olleet täynnä suloista toivetta siitä, että näkee vielä minut runneltuna ja hampaattomana, harmaatukkaisena mummona, joka löyhkää kuin rankkitynnyri ja jota kaikki ihmiset pakenevat kauhuissaan? Niin kuin minä muinoin Topia itseään? Niinkö sinä Topi sen koit? Että sinä olet pelkkkä haiseva pikku paskiainen. Että olit jotakin niin kuvottavaa, etten halunnut kuin varastaa rahapussin? Toivottavasti luet tämän ja ymmärrät. Minulta itseltäni Teija-tuttavani vaati ehdotonta anteeksiantoa ja unohtamista. Teija käski haudata kaikki menneisyyteen ja jatkaa elämää eteenpäin.

En pysty täyttämään tuollaista vaatimusta. Minulle anteeksianto = ymmärtäminen. Ei anteeksiantoa voi vaatia pelkkänä tunteena. Tunne nousee ymmärtämisestä. Aivan kuten rakkauskin, pohjimmiltaan. Pelkkänä tunteena se on himoa, mutta liitettynä arvoihin, sekin on ymmärtämistä.

Mitä tulee oletukseen herjalynkan laajuudesta, en enää lainkaan epäile lynkan olevan todella laajaa. Silläkin uhalla, että puheeni leimataan sairaiksi. Tuohon väitteeseen vastaisin, että juuri siihen on ilmeisesti pyritty. Antamaan kuva, että puheeni on sairasta.

Asuessani Hämeenlinnassa soitin AO:lle ja kuvailin hänelle kiusaa, joka aiheutui valokuuvajista. AO nauroi, etten voi olla niin kuuluisa, että minusta olisivat julkimoiden kuvaajat kiinnostuneita. Yritin selittää, että tarkoitan miesten yrittävän saada minut ajattelemaan, että olen kuuluisa ja kuvattava. O alkoi suuttuneena kysellä, mistä saan tietoni. Kuka minulle kertoo asioita, joilla kuvaan herjakiusaa. Häntä tuntui todella huolettavan se. Miksi? Eikö olisi pitänyt olla toisinpäin? Että hän yritti kaikin keinoin auttaa minua kiusan alta pois?

Suurimmaksi osaksi kuvaajat olivat nuoria miehiä, laitapuolenkulkijoita, jotka tulivat eteeni ottamaan suurieleisesti valokuvia.

Kerran sama toistui ollessani tuttavani Sintun luona kylässä. Istuimme Sintun kanssa puutarhapöydän ääressä, kun nurmikon poikki käveli pariskunta luoksemme. He tulivat istumaan pöydän ääreen sen kummemmin kyselemättä voisivatko tulla kylään. Sinttu oli hyvin kireä ja kyyläilevä. Vähän ajan kuluttua Rouva Vieras otti kameran koristaan ja tuli eteeni sanoen: "Saanko ottaa kuvan kun sinä olet kaupungin julkkis?".

Kielsin, mutta Rouva Vieras ei aikonut antaa periksi. Lopulta Sinttu käski häntä istumaan. Loppuajan keskustelimme Rouva ja Herra Vieraan okkulttisista kokemuksista. Tuttavuuteni Sintun kanssa loppui kysymykseen, mitä se kuvaustouhu tarkoitti. Sinttu ei halunnut vastata.

7.12.

Koska tämän blogin ylläpitäminen on ollut äärettömän vaikeaa, mielestäni se tukee oletusta herjalynkan laaja-alaisuudesta. Viikonloppuna ajattelin mahdollisuutta, että Topi kostaa Hanskille sitä, että Hanski toimitti Topille naisen sutilistan ohi. Koska tämä nainen, minä, en tiennyt asiasta mitään, kieltäydyin hotelliyöstä. Ja aiheutin Topin miehisyydelle arvonalennuksen. Lopulta Seija ja Hanski ovat lähteneet tukemaan lynkkaamista, jotta heidän osuutensa valheiden leivittämisessä ei tulisi julki. Sehän olisi rikoslainalainen teko.

Onko myös mahdollista, että äidin lapsellista toivetta siitä, että minut on saatava hoitoalalle, pois puutarha-alalta, on käytetty häikäilemättä hyväksi. Äidin toiveelle on naureskeltu ja sitä on pilkattu, mutta samalla sitä on toteutettu?

Onko niin käynyt myös Hanskin ja Seijan sekä Amin kanssa? Heitä on innostettu järjestämään herjaa, jotta "tyttö soahaa äitin luo", mutta samalla sisarteni perheillä on naureskeltu tyyliin: "Maalaistomppeleita, jotka kuvittelevat itsestänsä suuria, mutta ovat vain rahanahneita, siveettömiä, vilpillisiä porvareita jne. " . Sellaista älykääpiö-herjaa, jossa on pistetty naurunalaiseksi kaikki tapahtumat. Ja sisarteni perheet tekevät kaikkensa toteuttaakseen Topin toiveet, jotta tämä ei kääntyisi heitä itseään vastaan, sillä he tietävät Topin tuhoisuuden. Ja kuitenkin juuri niin on käynyt, vai?

Onko siis Topi joku korkea-arvoinen poliisi? Läpimätäpoliisi? Poliisi, joka käytti rak.mest. Aaltosen ja H An tapaisia rikollisia minun vedättämisessä rikosten teille ja kun se ei onnistunut, alkoi huumeiden syöttäminen ja avoin herjaaminen. Vaiko jotain vielä pahempaa? Jotain, mikä liittyy manipuloimiseen.

Varsinkin, jos joku tietää minun käyttäneen huumeita, haluaisin sen tietää itsekin. Minulla on vain kokemuksia huumeidenkäytön oireista, mutta en ole huumeita vapaaehtoisesti koskaan itse käyttänyt.

3.12.

Kuuleppas sinä Eilinen Hemmo tuossa vastapäätä olevalla koneella. Oletko sinä oikealta nimeltäsi Ahonen, Riihimäeltä? Oletteko te Riston kanssa miehiä, jotka toimitte Kodintuhojoukoissa Viekoittelijoina?

Älä loukkaannu. Kunnioitan teidän laisianne miehiä, sillä te olette hyvin sitoutuneita ja kiintyneitä vaimoihinne. Kunnioitatte vaimojenne kärsivällisyyttä ja lojaalisuutta. Mutta se minulla on teitä vastaan, että selitätte pikku viettelyhankkeenne sanomalla, että teistä on niin mukava tuntea voimanne seksuaalisina objekteina ja että itse asiassa tehän vain pyritte saamaan selville, ovatko epäilyksenalaiset rikollisia vai eivät. Rakkaudella vedättäminenhän on ikivanha keksintö. Sehän on vain epäillyllekin hyvä, jos hän puhdistuu epäilyksitä, vaikkakin sitten menettämällä luottamuksensa tunteisiinsa.

En ole samaa mieltä. Tulella on vaarallista leikkkiä. Joka kerta, kun Epäilty torjuu teidät, saatte kolhun itsetuntoonne, joka perustuu himolle. Entäpä jos käykin niin, että Epäilty näkee läpi ja sen takia torjuu teidät? Ei siksi, että olette miehinä epämiellyttäviä tai "tehottomia", vaan siksi, että Epäilty näkee teennäisyyden ja himon kavaluuden? Siinä ei ole rakkautta, vaan raakalaismaista alistamista. Pilkkaa, uhoa ja kavaluutta. Sen vaistoaa ennemmin tai myöhemmin. Parempi tietenkin, jos ennemmin. Molemmille.

Kun eilen nappasin sinut F-secure -palkilla etkä päässyt eteen etkä taakse, mitä ajattelit? Tuliko mieleesi, että samalta minusta on tuntunut monet kerrat, kun olette häirinneet tätä kirjoittamistani? Ja mutisit hampaitaisi kiristellen: "Vielä minä sinut nappaan!"

Se oli ihan turhaa. En minä leiki kissa tai hiiri -leikkiä, vaan pyrin avaan julkisella kirjoittelulla sen, mitä olen yli kymmenen vuotta pyytänyt avaamaan kaikessa rauhassa keskustellen. Estääkseni julkisen häpäisyn.

Mutta siihenkö te olette koko ajan pyrkineetkin? Jotta jokin niin suuri rikos pysyisi piilossa, että te itse ette kestä sen esille tuloa, vai? Kuten näette tuosta alla olevasta tekstistäni, epäilykseni ovat Oulun Topi -jutusta alkaneessa herjassa. Pitäsikö nyt käyttää herjalynkasta jo nimeä ProPeso? Onko Oulun Topi jäämässä niin alakynteen, että joutuu huutamaan apuun kaikki vihamiehensäkin?

Äseken lenkillä ollessani mietiskelin jutun laajuutta. Miten kenelläkään on varaa pitää lieassaan noin suurta ihmismäärää? Vai ovatko kaikki ihmiset mukana, koska luulevat, että heidän pikku rötöksensä tulevat ilmi, ellei Oulun Topi saa TASAPUOLISTA kohtelua. Oletteko ajatelleet, että jos hän kerran vaatii tasapulista sovitusta, niin vaakaa alkaa jo olla niin paljon häneen itseensä kallellaan, että koko rakennelma uhkaa romahtaa? Kuinka hän on kyennyt manipuloimaan näin paljon ihmisiä juosta lököttämään perässäni? Se on minusta mysteeri.

Ellei sittenkin ole niin, että saamani huomio kansansedustaja-tason ihmisiltä osoitti suunnan, jossa rahoitus sijaitsee. Tätä äsken pohtiessani tuli mieleeni mahdollisuus, että Hämeenlinnan autokoulua pitänyt Markku Jaakonsaari oli nimetty Jaakonsaareksi sen takia, että luulisin hänen olevan Liisa Jaakonsaaren exä ja että suuruudenhulluissa toiveissa rientäisin avosylin valloittamaan niin merkittävän miehen. Saattiuiko suunnitelma olla niin sadistinen? Ja että EH:n jatkuva työntyminen samaan junaan ja junaosastoon kanssani oli sekin vedätystä kuvittelemaan, että minulla on merkittävän nimekkäitä sulhasehdokkaita.

1.12. 2010:

Mikä on totuus Topi-jutussa?

Katsellessani elämääni taaksepäin, näyttää kuin se olisi näyttämö, jolla emävaheet ohjailivat kulkuani niin, etten oppinut tunemaan edes itseäni. Vasta nyt, kun olen oppinut irrottamaan itseni Topi-herjasta, alan pitää elämästä. Voinko ajatella, että syy epäonnistumisiini oli suurelta osin emävalheiden petosta?

Mikäli tämä juttu saapuu sinun silmiisi Topi, pyydän miettimään, miltä väärät vihjeet ja syytteet tuntuvat, sillä niitä tässäkin jutussa varmaan on? En väitä tietäväni vieläkään tottuuta. Miltä tuntuisi Topi, jos levittäisin huhua, että olet maanpetturi, myynyt perintöosasi voidaksesi nauttia koston ihanuudesta. Että olet pyrkinyt valheiden avulla saamaan armeijalle lisää määrärahoja, jotta oma rahapussisi paisuisi vielä silloinkin kun olet jo haudan takana? Sillai dekkarijuonten tapaan. Ja miltä Topi tuntuisi, jos syyttäisin sinua manipulaatiosta, jolla olet rakentanut vihaketjua ympärilleni. Ketjua, jonka renkaat muodostuvat vihaisista, pettyneistä, katkerista ihmisistä, jotka luulevat minun olevan heidän vaikeuksiensa syy. Miehiä, jotka olen torjunut, koska sinä tiesit, että tavalla, jolla he lähestyvät, aihettavat minussa torjunnan. Miltä tuntuisi syyte, että harrastat manipulaatiota, joka on ajanut ihmiset murhiin ja itsemurhiin, josta sinua ei koskaan voida syyttää. Sinun osuutesi tapahtui pimeän peitossa.

Sinä louonnollisesti saisit poliisilta apua ja minut laitettaisiin herjasta oikeuteen, eikö niin? Teillä on valtaa, jota osaatte manipuloiden käyttää. Minulla on vain joukko kysymyksiä, jotka pyritään osoittamaan mielisairaan harhoiksi ja rikollisen valheiksi. Eikö se tunnu teistä sadismilta? Toivottavasti osaatte ajatella, että joka tapauksessa kysymykseni ovat oikeutettuja, kunnes saan niihin rehellisen vastauksen

- - - - -